Sirje Karis

President Alar Karise abikaasa/ Inner Wheel

Sirje Karis on president Alar Karise abikaasa. Riigipea abikaasana seisab ta laste ja noorte vaimse tervise ning heaolu eest. Oma tegevusega soovib ta tõsta teadlikkust vaimse tervise olulisusest, rõhutades kultuuri rolli vaimse heaolu toetamisel ja laste ning noorte arengus. Sirje Karis on SOS Lasteküla, Tartu Ülikooli Sihtasutuse, Sünnitusmajade Fondi ning laste ja noorte annete arendamise patroon. Vabariigi presidendi abikaasa lõpetas 1981. aastal Tartu Ülikooli ajaloolasena ning õppis aastatel 2002–2010 kultuurikorralduse magistriõppes. Aastatel 2006–2018 töötas Sirje Karis Eesti Ajaloomuuseumi direktorina ja 2018–2022 Tartu Linnamuuseumi direktorina. Ta on Eesti Rahva Muuseumi nõukoja esimees, kuulub Eesti Muuseumiühingusse ja on ICOMi (International Council of Museums) Eesti Rahvuskomitee liige.

Sirje Karis on presidentti Alar Karisin puoliso. Valtionpäämiehen puolisona hän puolustaa lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Toiminnallaan hän haluaa lisätä tietoisuutta mielenterveyden tärkeydestä korostaen kulttuurin roolia henkisen hyvinvoinnin tukemisessa sekä lasten ja nuorten kehityksessä. Sirje Karis on SOS-Lapsikylän, Tarton yliopiston säätiön, Synnytyssairaaloiden rahaston sekä lasten ja nuorten lahjakkuuksien kehittämisen suojelija. Tasavallan presidentin puoliso valmistui vuonna 1981 Tarton yliopistosta historian tutkijana ja opiskeli vuosina 2002–2010 kulttuurihallinnon maisteriohjelmassa. Vuosina 2006–2018 hän toimi Viron historiallisen museon johtajana ja vuosina 2018–2022 Tarton kaupunginmuseon johtajana. Sirje Karis on Viron kansallismuseon neuvoston puheenjohtaja, kuuluu Viron museoyhdistykseen ja on ICOMin (International Council of Museums) Viron kansalliskomitean jäsen.

Sirje Karis is the spouse of President Alar Karis. As the spouse of the head of state, she advocates for the mental health and well-being of children and youth. Through her activities, she aims to raise awareness about the importance of mental health, emphasizing the role of culture in supporting mental well-being and in the development of children and youth. Sirje Karis is the patron of SOS Children’s Village, the University of Tartu Foundation, the Maternity Hospitals Fund, and the development of children’s and youth talents. The First Lady graduated from the University of Tartu in 1981 with a degree in history and studied cultural management in the master’s program from 2002 to 2010. From 2006 to 2018, she served as the director of the Estonian History Museum, and from 2018 to 2022 as the director of the Tartu City Museum. Sirje Karis is the chair of the Estonian National Museum’s council, a member of the Estonian Museum Association, and a member of the Estonian National Committee of ICOM (International Council of Museums).

Gunnar Toomemets

Tallinn Rotary Klubi president

Rotary piirkonna konverents näitab osalejatele esinejaid, keda muidu ei saaks kuulata.  Seda enam, et teemad on nii akuutsed – tervis ja rahu. Praegusel ajahetkel väga olulised teemad!  Ise olen konverentsi meeskonnas, sest see aitab mul kaasa aidata Rotary põhimõttele “Service Above Self”.

Lisaks on see väga hea võimalus kohtuda teiste rotariaanidega ja laiendada oma silmaringi.

Rotaryn piirikonferenssi esittelee puhujia, joita osallistujat eivät muuten pääsisi kuulemaan. Erityisesti, kun aiheet ovat niin ajankohtaisia – terveys ja rauha. Nämä ovat tällä hetkellä erittäin tärkeitä aiheita! Olen mukana konferenssitiimissä, koska se antaa minulle mahdollisuuden edistää Rotaryn periaatetta “Service Above Self”.

Lisäksi tämä on loistava tilaisuus tavata muita rotareita ja laajentaa näkökulmia.

The Rotary District Conference showcases speakers that participants would not otherwise have the chance to hear. Especially considering the topics are so pressing—health and peace. These are extremely important issues in the current moment! I am part of the conference team because it allows me to contribute to the Rotary principle of “Service Above Self”.

Additionally, it is a great opportunity to meet other Rotarians and broaden my horizons.

Prof. Margus Viigimaa MD, PhD, FESC, FACC

SA PERH Kardioloogiakeskuse ülemarst-teadusjuht ja TalTechi kardiovaskulaarmeditsiini professor/ Tallinn RK

Rotary on kogu maailmas edukalt tegutsenud, et peatada lastehalvatus. Praegu on hetk, kus loodetakse sellega lähiaastatel lõpule jõuda ja plaanitakse uusi olulisi tegevusi. Eksperdina julgen öelda, et maailma on vallutanud uus pandeemia – südame-veresoonkonna haigused. Me oleme harjunud, et Rotary klubides räägitakse vananevatest klubidest. Murelikult öeldakse: me vajame noori. Rotary on organisatsioon, mille eesmärk on ühiskonda teenida, me oleme tegutsejad ehk nagu üks meie tunnuslause inglise keeles kõlab: people of action. Tegutsemine on olulisem kui vanus. Sina oled oma terviselaeva kapten. Üheskoos saame teha palju, alustades tervislikest eluviisidest, pakkudes oma klubides üheskoos tegutsedes kuuluvustunnet, mis on oluline igale inimesele ja toetades ühiskonna nõrgemaid. Rotary aitab kaasa südametervise tugevdamisele elanikkonna terviseteadlikkuse tõstmise ja tervist toetavate projektide kaudu. Selleks, et ühiskonda teenida, pead ise kõigepealt ennast tervena hoidma.
Aitame lõpetada lastehalvatuse kogu maailmas ja keskendume sellele, et olla südamest terve.

Rotary on toiminut menestyksekkäästi ympäri maailmaa pysäyttääkseen polion. Nyt olemme hetkiessä, jolloin toivotaan tämän tehtävän päättyvän tulevina vuosina, ja uusia tärkeitä hankkeita suunnitellaan. Asiantuntijana uskallan sanoa, että maailmaa on valloittanut uusi pandemia – sydän- ja verisuonitaudit. Olemme tottuneet kuulemaan Rotary-klubeissa huolta ikääntyvistä jäsenistä. Huolestuneena sanotaan: tarvitsemme nuoria. Rotary on järjestö, jonka tavoitteena on palvella yhteiskuntaa; me olemme toimijoita, kuten eräs englanninkielinen iskulauseemme kuuluu: people of action. Toiminta on tärkeämpää kuin ikä. Sinä olet oman terveyslaivasi kapteeni. Yhdessä voimme tehdä paljon, alkaen terveellisistä elämäntavoista, tarjoten yhteenkuuluvuuden tunnetta klubeissamme yhdessä toimiessamme, mikä on tärkeää jokaiselle, ja tukemalla yhteiskunnan heikoimpia. Rotary edistää sydänterveyttä lisäämällä terveystietoisuutta ja terveyttä tukevien projektien kautta. Palvellaksesi yhteiskuntaa, sinun on ensin pidettävä huolta omasta terveydestäsi.

Autetaan yhdessä lopettamaan polio maailmanlaajuisesti ja keskitytään olemaan sydämeltä terveitä.

Rotary has successfully worked worldwide to stop polio. We are now at a point where there is hope to finish this mission in the coming years, and new important initiatives are being planned. As an expert, I dare to say that the world is now facing a new pandemic—cardiovascular diseases. We are used to hearing concerns in Rotary clubs about aging membership. It is often said with worry: we need young people. Rotary is an organization with the goal of serving society; we are people of action, as one of our slogans says. Action is more important than age. You are the captain of your own health ship. Together, we can do a lot, starting with healthy lifestyles, offering a sense of belonging through collective action in our clubs, which is important for everyone, and supporting the most vulnerable in society. Rotary contributes to strengthening heart health through raising awareness and promoting health-supporting projects. To serve society, you must first keep yourself healthy.

Let’s help end polio worldwide and focus on being healthy at heart.

Viktor Kalnitski

Brigaadikindral

Brigaadikindral Viktor Kalnitski alustas oma kaitseväeteenistust 1994. aastal ajateenijana Põhja üksik-jalaväekompaniis, kus pärast vanemallohvitserikursuse läbimist teenis rühmavanema ja rühmaülemana. Brigaadikindral Kalnitski on lõpetanud Soome Maakaitsekõrgkooli, täiendanud end erinevatel suurtükiväe- ja juhtimisalastel kursustel ning läbinud vanem- ja kindralstaabiohvitseri kursused Soomes.

Ta on varasemalt teeninud kaitseväe peastaabi personaliosakonna ülemana ja välisteenistuse ja -koolituse osakonna välisgrupi vanemstaabiohvitserina. Lisaks on brigaadikindral Kalnitski juhtinud Kaitseliidu peastaabi operatiiv- ja planeerimisosakonnas operatiivjaoskonda ning tegutsenud maaväe staabis vanemstaabiohvitserina operatiivalal ja suurtükiväeinspektorina. Enne maaväe staabi teenistusse asumist teenis brigaadikindral suurtükiväepataljonis patarei-, staabi- ja pataljoniülemana ning oma teenistuses Kaitseliidus teenis nii Viru maleva kui Kirde maakaitseringkonna pealikuna.

Enne Kaitseväe Akadeemia ülem-rektori ametikohale asumist oli brigaadikindral Viktor Kalnitski kaitseväe peastaabi väljaõppeosakonna ülem. Samuti on ta osalenud kolmel rahvusvahelisel sõjalisel operatsioonil Afganistanis ning teeninud Poolas NATO Kirdekorpuses planeerimisosakonnas vanemstaabiohvitserina.

Prikaatikenraali Viktor Kalnitski aloitti sotilasuransa vuonna 1994 Pohjoisessa Erillisessä Jalkaväen Komppaniassa varusmiehenä, missä hän toimi ryhmänjohtajana suoritettuaan aliupseerikurssin. Hän on valmistunut Suomen Maanpuolustuskorkeakoulusta, osallistunut erilaisille tykistö- ja johtamiskursseille sekä suorittanut vanhempien ja yleisesikuntaupseerien kurssit Suomessa.

Kalnitski on toiminut useissa tehtävissä Viron puolustusvoimissa, muun muassa henkilöstöosaston johtajana, puolustusliiton operatiivisen ja suunnitteluosaston johtajana sekä Koillismaan aluepuolustuksen komentajana.

Lisäksi hän on palvellut NATOn tehtävissä ja osallistunut kolmeen kansainväliseen sotilasoperaatioon Afganistanissa.

Kersti Mäses

Novartis, Patsientide ja Ravimite kättesaadavuse valdkonna juht

Oma ettekandes käsitlen järgmisi peamisi punkte: Uuringud ja arendustegevus: Ravimitootjad investeerivad märkimisväärselt teadusuuringutesse, et arendada uusi ja tõhusamaid ravimeid, mis parandavad patsientide tervist. Kliinilised uuringud on keerulised ning nõuavad aega ja ressursse. Tootmine ja kvaliteedikontroll: Tootmisprotsesside range kvaliteedikontroll tagab, et ravimid vastavad kõrgeimatele standarditele, vähendades kõrvaltoimete riski. Lisaks arutan uute väljakutsete üle, millega tootjad silmitsi seisavad. Koostöö meedikute ja patsientide teadlikkuse tõstmiseks: Ravimitootjad teevad koostööd arstide, haiglate ja teiste tervishoiuspetsialistidega, et tagada ravimite õige kasutamine ja suurendada patsientide teadlikkust. Ravile juurdepääsu tagamine: Ettekanne rõhutab ravimitootjate vastutust ja rolli, et tagada patsientidele juurdepääs uutele ravimitele. Koostöö riigi, teadusasutuste ja tootjate vahel: Koostöö kolme olulise partneri vahel toob kaasa parimad tulemused, kus igal osalisel on oma oluline roll. Kokkuvõttes on ravimitootjate panus ravikvaliteedi tagamisse mitmekesine ja kriitilise tähtsusega, et tagada patsientide heaolu ja tervis.

Lühike enesetutvustus: Olen töötanud rahvusvahelistes ravimifirmades üle 20 aasta, omades nii kohalikke (Eesti) kui ka rahvusvahelisi kogemusi. Olen lõpetanud Tartu Ülikooli arstiteaduskonna, mis annab mulle sügava arusaama meditsiinivaldkonnast. Minu pikaajaline karjäär ja spetsialiseerumine on aidanud kaasa uute ja vajalike ravimite turule toomisele, parandades seeläbi ravikvaliteeti ja innovatsiooni tervishoius. Selles valdkonnas töötamine on inspireeriv, kuna see pakub võimalusi parandada patsientide elukvaliteeti, olla kursis uusimate teadusuuringute ja innovatsioonidega, luua uusi koostöövorme ning aidata seeläbi ühiskonda laiemalt.

Esityksessäni käsittelen seuraavia keskeisiä asioita: Tutkimus ja kehitys: Lääkeyhtiöt investoivat merkittävästi tutkimukseen kehittääkseen uusia ja tehokkaampia lääkkeitä, jotka parantavat potilaiden terveyttä. Kliiniset tutkimukset ovat monimutkaisia ja vaativat aikaa ja resursseja. Tuotanto ja laadunvalvonta: Tuotantoprosessien tiukka laadunvalvonta varmistaa, että lääkkeet täyttävät korkeimmat standardit, vähentäen haittavaikutusten riskiä. Lisäksi käsittelen uusia haasteita, joita valmistajat kohtaavat. Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden tietoisuuden lisäämiseksi: Lääkeyhtiöt tekevät yhteistyötä lääkäreiden, sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa varmistaakseen lääkkeiden oikean käytön ja lisätäkseen potilaiden tietoisuutta. Pääsyn varmistaminen hoitoon: Esitys korostaa lääkeyhtiöiden vastuuta ja roolia uusien lääkkeiden saannin varmistamisessa potilaille. Yhteistyö valtion, tutkimuslaitosten ja valmistajien välillä: Kolmen tärkeän kumppanin välinen yhteistyö tuottaa parhaat tulokset, joissa jokaisella osapuolella on tärkeä rooli. Yhteenvetona lääkeyhtiöiden panos hoidon laadun varmistamisessa on monipuolinen ja kriittinen potilaiden hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.

Lyhyt esittely: Olen työskennellyt kansainvälisissä lääkeyrityksissä yli 20 vuotta, sekä paikallisella (Viro) että kansainvälisellä tasolla. Olen valmistunut Tarton yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, mikä antaa minulle syvällisen ymmärryksen lääketieteen alasta. Pitkä urani ja erikoistumiseni ovat edistäneet uusien ja tarvittavien lääkkeiden tuomista markkinoille, mikä parantaa hoidon laatua ja innovaatioita terveydenhuollossa. Tässä alassa työskentely on inspiroivaa, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia parantaa potilaiden elämänlaatua, pysyä ajan tasalla uusimmista tutkimuksista ja innovaatioista, luoda uusia yhteistyömuotoja ja auttaa näin myös laajemmin yhteiskuntaa.

In my presentation, I will address the following key points: Research and Development: Pharmaceutical companies invest significantly in research to develop new and more effective drugs that improve patients’ health. Clinical trials are complex and require time and resources. Production and Quality Control: Strict quality control in production processes ensures that drugs meet the highest standards, reducing the risk of side effects. Additionally, I will discuss the new challenges faced by manufacturers. Collaboration to Raise Awareness Among Healthcare Providers and Patients: Pharmaceutical companies work together with doctors, hospitals, and other healthcare professionals to ensure the correct use of medications and to raise patient awareness. Ensuring Access to Treatment: The presentation highlights the responsibility and role of pharmaceutical companies in ensuring patient access to new medications. Cooperation Between the Government, Research Institutions, and Manufacturers: Collaboration between these three key partners yields the best results, with each participant playing an essential role. In conclusion, the contribution of pharmaceutical companies to ensuring the quality of care is diverse and critical to securing patients’ well-being and health.

Brief Introduction: I have worked in international pharmaceutical companies for over 20 years, with both local (Estonian) and international experience. I graduated from the University of Tartu’s Faculty of Medicine, which provides me with a deep understanding of the medical field. My long career and specialization have contributed to the introduction of new and necessary drugs to the market, improving the quality of care and innovation in healthcare. Working in this field is inspiring, as it offers opportunities to improve patients’ quality of life, stay up to date with the latest research and innovations, create new forms of collaboration, and contribute to society at large.

Professor Andres Metspalu

Institute of Genomics and Institute of Molecular and Cell Biology, University of Tartu/ Tartu RK

Haiguse varajane avastamine meie geneetilise informatsiooni abil

Rotary ühendab erinevas vanuses inimesi. Rotary põhimõte ongi ÜHESKOOS. Selleks, et panustada ühiskonda, tuleb ise terve olla. Vaid nii saab ühiskonda teenida. Tänapäeva teadus on teinud pikki samme, et aidata inimesel terve olla. Kahjuks teame me sellest vähe. Kas ei ole informatsiooni või on teema jäänud märkamata.

Näiteks haiguste ennetamisele pööratakse tervishoiuasutustes võrreldes raviga liiga vähe tähelepanu. Ennetamine on enamasti parem üksikisikule ja vähem kulukas ühiskonnale. Nüüd on meil olemas geneetiline info, tehnoloogia haiguse arengu geneetilise komponendi analüüsimiseks (lisaks keskkonnale ja tervisekäitumisele) ning teadmised geneetilise info rakendamiseks populatsiooni tasandil alates Eesti Biopanga osalejatest.

Mida saavad rotariaanid teha? Olla ise terviseteadlikud ja harida inimesi ning levitada teavet uute võimaluste kohta haiguste varajases avastamises. Tänud kõigile, kes on oma heategevusprojektidega erinevatel viisidel ühiskonda toetanud.

Taudin varhainen havaitseminen geneettisen tietomme avulla

Rotary tuo yhteen eri-ikäisiä ihmisiä. Rotaryn idea on YHDESSÄ. Jotta voisit osallistua yhteiskuntaan, palvelu itsekkyyden edelle, sinun on oltava itse terve. Tämä on ainoa tapa, jolla yhteiskuntaa voidaan palvella. Nykyaikainen tiede on ryhtynyt pitkiin toimiin auttaakseen ihmistä olemaan terve. Valitettavasti tiedämme siitä vähän. Joko tietoa ei ole tai aihe on jäänyt huomaamatta. Sairauksien ehkäisyyn kiinnitetään liian vähän huomiota terveydenhuollossa hoitoon verrattuna. Ennaltaehkäisy on useimmissa tapauksissa parempi yksilölle ja yhteiskunnalle edullisempaa. Nyt meillä on geneettinen tieto, teknologia taudin kehittymisen geneettisen komponentin analysointiin (ympäristön ja terveyskäyttäytymisen lisäksi) ja asiantuntemus geneettisen tiedon soveltamiseen väestötasolla Viron biopankin osallistujista alkaen.

Mikä on Rotaryn rooli? Mitä rotarit voivat tehdä? Ole terveystietoinen ja kouluta ihmisiä ja levitä sanaa uusista mahdollisuuksista sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet yhteiskuntaa eri tavoin hyväntekeväisyyshankkeillaan.

Early detection of the disease using our genetic information

Rotary brings together people of different ages. The Rotary idea is TOGETHER. In order to contribute to society and service above self, you need to be healthy yourself. This is the only way society can be served. Modern science has taken long steps to help a person be healthy. Unfortunately, we know little about it. Either there is no information, or the topic has gone unnoticed. Disease prevention is getting too little attention in health care settings compared to treatment. In most cases, prevention is better for the individual and less costly for society. Now we have the genetic information, technology to analyse the genetic component of the disease development (in addition to the environment and health behaviour) and expertise to apply genetic information on the population level starting from the participants of the Estonian Biobank.

What is Rotary’s role? What can Rotarians do? Be health-conscious, educate people, and spread the word about new opportunities for early detection of diseases. Thanks to everyone who has supported society in different ways with their charity projects.

Marko Mihkelson

 riigikogu väliskomisjoni esimees/ Tallinn RK

Kristi Raik

Eesti politoloog

Kristi Raik on Eesti politoloog, alates 2018. aastast Eesti Välispoliitika Instituudi direktor Rahvusvahelises Kaitseuuringute Keskuses. Alates 2022. aastast on ta Rahvusvahelise Kaitseuuringute Keskuse asedirektor ja välispoliitika programmi juht. Ta on ka Turu Ülikooli rahvusvahelise poliitika dotsent. Varem on ta töötanud Soome Välispoliitika Instituudis Helsingis ja Euroopa Liidu Nõukogu sekretariaadis Brüsselis. Lisaks on ta olnud külalisteadur mõttekodades Centre for European Policy Studies (Brüssel) ja International Centre for Policy Studies (Kiiev).

Kristi Raik on virolainen poliitologi, joka on toiminut Viron Ulkopoliittisen Instituutin johtajana Kansainvälisessä Puolustustutkimuslaitoksessa vuodesta 2018 lähtien. Vuodesta 2022 hän on myös Kansainvälisen Puolustustutkimuslaitoksen varajohtaja ja ulkopolitiikan ohjelman johtaja. Hän on myös Turun yliopiston kansainvälisen politiikan dosentti. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin Suomen Ulkopoliittisessa Instituutissa ja Euroopan unionin neuvoston sihteeristössä Brysselissä. Lisäksi hän on ollut vierailevana tutkijana ajatushautomoissa, kuten Centre for European Policy Studies (Bryssel) ja International Centre for Policy Studies (Kiova).

Kristi Raik is an Estonian political scientist, serving as the Director of the Estonian Foreign Policy Institute at the International Centre for Defence and Security since 2018. Since 2022, she has also been the Deputy Director of the International Centre for Defence and Security and Head of the Foreign Policy Programme. She is also an Associate Professor of International Politics at the University of Turku. Previously, she worked at the Finnish Institute of International Affairs in Helsinki and the General Secretariat of the Council of the European Union in Brussels. In addition, she has been a visiting scholar at think tanks such as the Centre for European Policy Studies (Brussels) and the International Centre for Policy Studies (Kyiv).